keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Metsäläiselämä ...

...onkin noussut arvoon arvaamattomaan. Tämä hyvin kummallinen kevät pakottaa ihmiset kuljeskelemaan kaukana toisistaan, ja Vallisärkän maisemat tulevat nyt enemmän kuin isoon tarpeeseen. Tienoo alkaa olla tuttu, mukavalla tavalla hallussa. Mustikin saapui iloksemme harhailtuaan yli kaksi kuukautta teillä tietymättömillä. Hyvässä kunnossa tuli, joten joku varmaan on sitä hoidellut eikä kissa katsonut aiheelliseksi kotiutua ollenkaan. Olihan se harmillinen, kissaa kaipaava ja etsiskelevä elämänpätkä. Liekö tarjoilu muualla sitten loppunut, kun Master of the House päätti palata?



Vanha kuva - nyt metsässä alkaa olla mukavampaa, kun lumet sulavat nopeasti.

lauantai 7. maaliskuuta 2020

No eihän se talvi tullut...

...eikä sen nyt enää tähän aikaan tarvitsekaan tulla. Metsissä ja teillä liikkuminen on ollut helppoa, eivätkä lumityötkään ole kuormittaneet kummemmin. "Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti..." Meditaatiokävelyjä, "tietämättään tietämistä". Tulisikohan tällä tavalla kuljeskeltua, jos koiria ei olisi? Tuskin.

 
 
 
 

Metsän riemukaari.