keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Kesää kummallisen kevään jälkeen

Kesä on mennyt kummallisesta keväästä toivuttaessa - uutta normaalia haarukoitaessa. Ehkä on tehty vähän vähemmän, vähän laiskemmin, vähän väsyneemmin... Tehty kuitenkin. 

On kuljettu Karhunsalon tietä ja ihailtu sen varren kukka-antia. Valkolehdokkien kohdalla leijui makean hajuveden tuoksu:

 
 

Kauppareissulla on surtu kuollutta västäräkkiä ja ihmetelty, miten kissankellot nousevat kohti valoa melkein pelkästä asvaltista: 


On kierretty Kaltimo, jälleen kerran - ja Olja jaksoi emäntäänsä paremmin...


On murehdittu vaelluspolun varren maisemia:

 

On iloittu kesävieraista ja oman pihan kukkaloistosta:


Ja on käytetty Olja hammaslääkärissä - kaksi isoa hammasta meni, mutta onneksi vielä monta jäi.