Raskasta rokkia

Viikonvaihde meni hevisti: Ilosaarirock vei iskät ja äiskät ja Olja pääsi lapsenlikaksi - ja kyllä sitä paimennettavaa riittikin! Emmistä oli iso apu siinä, että viikonlopun liikuntakiintiö saatiin enemmän kuin täyteen!

Nelli-rouva, 13-vuotias, piti Oljan hyvässä komennossa, vaikka ei päässytkään koollaan uhoamaan.

 

Ja maanantaina sitten herättiin maha kuralla... Toiset juhlivat, toiset pitävät jälkitaudit?

Ihan uus ihanuus...

...olemme niin onnellisia koska pian saamme joukkoomme uuden pienen ystävän - toivottavasti yhtä hienon kuin Olja - ja niinhän se menee, onhan uusi ystävä taattua Juskankankaan valiojoukkoa. 

Pieni Tuike Tuikkunen, Juskankankaan Kastehelmi:

Tänään koko pentue kävi lääkärintarkastuksessa, ja kaikki ihan uudet ihanuudet todettiin terveiksi ja reippaiksi. Automatka häkissäkin sujui sisarusten antaessa turvaa toisilleen:

Sisko ja sen veli:

 

Sisko tai veli, ota näistä selvää... voi että on valloittava!

Muutakin on kierretty kuin tahkoa...

...ainakin Kaltimon kiertoa, tänään taas. Tässä lähdetään liikkeelle.

Ja sitten ollaan Mustavaaralla, taas kerran...

Maariankämmeköitä näimme paljon. Ja ison hirven plus komean koppelon.

 

Retkiseuruetta: Eelis, Aino ja Olja.

Kirkkokallion rinteillä:

Suppuranlammen laavulla takapiru...

Ois kirveellä töitä:

Olja laiduntaa Hiltulanvaaran lähteen maisemissa:

Ja maalissa, 25 kilometrin + Oljan satojen syrjähyppyjen jälkeen meitä kutsui gourmetkuppila Enon Eräherkut. Retkikoiran hyvinvoinnista huolehdittiin taas monipuolisella menulla:

Kesävieraamme nro 1

...säilytämme häntä koirankopissa...?

Tähtiseuraa

Tähti-koira jäi Oljan luokse kyläilemään, mukavan kesäillan jatkoksi. Hyvin tytöt tulevat juttuun.

Hän on niin pitkä ja kapea... Missimitoissa?

Ja tässä sitten muita tärkeitä ystäviä:

Juhannuksen raameja, sinisiä aamuhetkiä

Hmmmm.... pitäisköhän meidän alkaa vaihtaa maisemaa - elämä niin toistaa itseään, näköjään?

 

Tosin ne paikat, joissa vuosi sitten istuskeltiin, ovat nyt veden vallassa:

Kesäiset tienreunat ovat kauniita aamukävelyjen kulisseja, vaikka kuinka lupiineista motkotettaisiin.

Metsä on nyt niin täynnä lintujen lapsia, että on viisainta urheilla urheilulle varatuissa paikoissa. Ja Enossa näillä areenoilla ja viheriöillä ei kyllä isompaa tungosta ole. Tänä vuonna ei edes myyrien armeijaa.

 

Enolaisen urheilun koko kuva...?

Tänään nähtiin sekin ihme...

...että Olja hätääntyi jostakin ja alkoi haukkua hermostuneesti.

Tämä vieras ei vielä sitä aiheuttanut:

Päinvastoin: mukava oli tavata ja kuljeskella yhdessä Kanavarannan kesäisen kylmissä maisemissa.

Mutta mutta... mikä ihme tuo on??????


Hui hirmuista - miksi sinulla on niin suuri pää...?


Amerikanakita Samu oli Oljalle liikaa - sitä piti haukkua aidan takaa ja melkein jopa murista... aika uhkarohkeasti kyllä noin ison pojan edessä.