Tänään lähimetsämme julisti kesäkauden avatuksi, ja sitähän piti päästä katsomaan. Aurinkotuuli ja vaaleanvihreä valo tuntuivat vievän ääriviivat kaikesta.
Aurinko oli pudonnut jorpakkoon, ja sekös kummastutti:
Putosi sinne ajoittain muuan piskikin... ja joutui turkkinsa pudistelupuuhiin.
Metamorfoosi: osa metsästä on tänä keväänä muuttunut joeksi.
Ei tässäkään viime vuonna vettä ollut... nyt pitää näköjään olla tarkkana, mihin hyppää.
Uimataito on tallella: talviturkki heitetty! Johan se joutikin.
Näistä se myrkyn lykkäs... jätettiin paikoilleen:
Saniaiset kerivät auki sulkaisia kesäsalaisuuksiaan.
Keltaista kevätvaloa ja ketun eväitä:
Löysimme lisää jänisten ruokapöytiä, mutta nyt retkemme soljui sulassa sovussa ja yhdessä kulkien. Kukaan ei karkaillut jänöjen perään. Eikä muutenkaan.
Kesäpäiviä näitä ja puntarpäitä... niistä nauttien ja edessä olevaan toiveikkaasti kurkottaen.
