sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Eläin- ja lapsiaihetta...

Viikonloppuna vietimme laatuaikaa lasten kanssa muistutellen itsellemme, mikä oikeastaan onkaan tärkeää. Pienet tytöt. Ja pienet pojat. Ja eläinten elämisen arvoinen elämä. Monilajiset perheet (tämän käsitteen opimme eräästä vasta valmistuneesta sosiologian gradusta). Ensimmäisessä kuvassa toisiaan tarkkailevat Helmi ja Lainatyttö (joka muuten on pulskistunut mukavasti). 

Helmi vaippapöksy on reipas ja rohkea myös koirien kanssa:

Hilla-sisko ja Olja jossain tärkeässä tekemisessä:

Lähellä uunia on kuitenkin koiran paras, lapinkoirankin.


tiistai 8. joulukuuta 2015

Talvi tulee, ei tule, tulee, ei tule (eikä tarvitsekaan...)

Tänään saimme mieluisan vieraan, sellaisen, jonka tulo usein ennustaa metsälenkille pääsyä. Ennuste ei pettänyt tänäänkään, ja tällaisessa ilmastonmuutosjoulukuussa on helppoa kulkea vaikka Kaltimonkiertoa, mikä muinaisessa maailmassa oli mahdollista vain kesäaikaan. Kantarellejakin vielä löytyy kun tarkkaan katselee ympärilleen.


Vähän luu- ja puupäisiä koiria sattui tänään mukaan - pitänee käydä kuusten maailmassa vähän useammin taas, että metsäinnokkuus ei pääse patoutumaan pahasti ja purkautumaan sitten niin, että siinä tunnekuohussa emännän huutelut lentelevät taivaan tuuliin vailla vastakaikua. 

Pääasiassa kuitenkin kuljettiin sovussa ja tultiin kaikki pois pimenevästä metsästä. 


 

Vallisärkältä löytyi kummallinen rotko (ja rotkon pohjalla oli jonkin sortin maansiirtokone). Sitä Tuikkeen kanssa varovasti kurkimme, jyrkällä partaalla.


Ja sitten tähän yksi sisäkuva, kaikille kissavihaajille. Idylli.