Vapunaattona vuonna 2006 muutimme Enoon - Kukkipuun Jimi Pääkallon ja Oilin kera. Päiville muutto merkitsi uuden hyvän lehden kääntymistä elämänhistoriaopuksessa - tuolloisille koirille kurjempaa kohtaloa. Nyt on koiria taas kaksi, Juskankankaalta ja varman päälle vartioituina.
Viime aikoina on elelty sellaista helmenharmaata arkea, jonka ovat ajoittain katkaisseet pienet vieraat - ne, joiden evästellessä kannattaa aina olla tarkkoina...
Vapunaaton vuosipäivämme 2017 on ollut erityisen luminen - ja kyllähän se sellainen lapinkoiralle kelpaa. Lunta vain on edelleen siinä mielessä liikaa, että koirien pihaulkoilun (silloin kun muut ovat sisällä) on edelleen tapahduttava tarhassa - muuten mennään yli siitä, mistä aita on matalin... Tuikekin.
Tuike aloittaa näköjään karvojensa tiputtelun ja näyttää jo takkuisen suttuiselta:
Pari kertaa on pistäydytty kylässä. Tähtäämme aina ruoka-aikaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti