Tässä eläinkuvaajan taidonnäyte...:
Tänään koko retki ei ollut pelkkää iloa: Olja luiskahti, tapansa mukaan, jonnekin omille poluilleen, eikä sitä sitten näkynyt suunnilleen tuntiin. Tuikkeen kanssa kuljettiin takaisin omia jälkiämme ja löysimme taipaleelta äsken järsittyjä luita, sellaisia kapoisia, nahkat ja märkiä karvojakin vielä joissakin kohdin. Juuri kaluttuja koivenkappaleita. Ja sitten tietenkin jostakin kumpusi emännän visio: susi tai ilves tappoi Oljan ja pisteli poskeensa...
No, sieltähän Olja juoksi iloisena - todennäköisesti se oli löytänyt jonkun saaliin jämän ja pureskellut sitä sillä aikaa, kun me Tuikkeen kanssa reippailimme ja huutelimme arvon rouvaa... Läksimme sitten kiireesti kotiin, säikähdyksellä selvinneinä.
...eipä taida tuo videolinkki aueta... täytyy kysyä nuorisolta apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti