sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan...

...kevättalven käännös, kirkkaiden, melkein sinisten hankien aika, auringon helmien valaisema metsä. Ja siunatut lumikenkäilijät, jotka avaavat pehmeitä reittejä meille tavallisille metsäkahlaajille! Jos Pahvitehtaan metsän valloittanut raha ei olisi sulkenut siellä reittejä, emme kenties olisi niin perusteellisesti tulleet tutustuneiksi Vallisärkän ja Karhunsalon maastoihin ja maisemiin. Siis jos jotain positiivista hakemalla hakee...

Tänään auringon lämpö ulottui jo meidän metsiimme asti. Vallisärkältä on hyvä lähteä liikkeelle, ensin valmiiksi avattuja reittejä, sitten lumiseen umpimetsään sukeltaen.

 

Helmin kuukausi helmeilee:


Tänään tapahtui pari hyvältä tuntunutta asiaa: minä huomasin Oljan ja minun välistä (ehkä about 20 metriä) sännänneen pupujussin, mutta kumpikaan koirista ei lähtenyt sen perään. Varmasti huomasivat. Lisäksi, jossain Karhunsalon uumenissa linjanmyötäistä lumipolkua kulki mies lapinkoiraukkelin kanssa. Kaikki koirat olivat irti, mutta kukaan ei sännännyt kenenkään muun kuin ihmisensä luo. Luottamusta herättävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti