Mutta kukas se tässä on...?

Tänään saimme tutustua aivan ihmeelliseen kokoelmaan pieniä uusia juskankankaalaisia. Oivoi. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...

...Ja sieltä, sieltä hän kömpii meitä kohti ja suoraan sydämeen leimansa lyö...:

...tosin valveillaoloa ei kestä kovin kauan ja vähän täytyy huilata siskon/veljen kyljessä. Oikealla Tuike. On se...

Ja nyt sitten odotellaan Juskankankaan tuomiota. Toiveikkaina.

Yhtä juhlaa...

...on tämä alkukesä ollut meille metsää rakastaville: tänään päästiin Luonnonystävien matkaan luonnonkukkapäivän retkelle Kolvananuuron vehmaisiin maisemiin. Kasvillisuus on jo nyt sellaista, että matalampi porukka meinaa peittyä vehmaaseen vehreyteen.

Onneksi välillä saadaan näköhavainto: tallella on.

Lammen rannan tuntumassa ystävällisiä jalkoja ja mukava koiruus:

Jotain kasvejahan tässäkin on, ei jaksa muistaa, mitä...

 

Ihmeen ketterästi matka taittui haastavasta maastosta huolimatta. Olja kiittää, että pääsi taas mukaan!

Yökyöpelinä Kaltimonkierrolla

Yksi kesän kohokohta meille Get a Life -tyypeille: kesäkuinen yön yli -vaellusretki tehtiin Luonnonystävien ystävällisessä seurassa 15.-16.6. välisenä yönä klo 20.00 - 4.00. Oli se taas elämystä toisensa jälkeen.

 

Matkan varrella ohitetaan aina eräs hirvikoirafarmi - eikä Oljalla ole siinä kohdassa mitään ongelmaa (toisin kuin niillä häkissä olijoilla).

Liehuhäntä luontoretkeilee:

 

Neljällä jalalla kalliot vallataan helposti. Kaksijalkaisten ponnistelusta pitää välillä olla vähän huolissaan:

Nyt on sitten taas punkit koottu sen seitsemän vaaran rinteiltä... Mutta uutta retkeä jo odotellaan! Oli taas niin mukavaa.

Kulttuuria rannan tuntumassa

Tänään olimme Oljan kanssa osa Louhiojan Ajatusten polun avajaisväkeä. Ranta aukesi runoiksi:

Olja sai taas haluamaansa huomiota ja pienten käsien taputtelua yllin kyllin.

 

Täälläkin joki on noussut metsään - ja nostellut veneitä tullessaan:

Ja puihin on kasautunut lemmenlurituksia, vihreän runogallerian puitteisiin:

Kesä on niin siisti!

Aina tapahtuu ja päiviin osuu iloisia yllätyksiä - kuten tänään Ala-Koitajoen koskimaisemiin suuntautunut iltapäivävaellus.

Rupukkavaaran rinteillä: Ikihongat humajaa.

Koskenpartaat ovat louhikkoiset ja epätasaiset, mutta siellä loikimme kuin gasellit, no problem.

Retkiseurana Aino ja Eelis:

Taukopaikalla nuoret lempiväiset itikoita paossa, ja eräs ketterä koira keskellä jokea:

Hän kulkevi kuin yli kukkien, hän käy kuni sävelten siivin...

Alkukesällä purokin iloitsee ylenmäärin. Kiitos kesäpistäytyjille iloisesta iltapäivästä!

Luonnonystävien matkassa...

Tänään vietettiin mukavat iltatunnit, paisteiset ja sateiset, Enon Luonnonystävien retkellä Kuusjärven (?) lehtevissä maisemissa ja Hautajärven laavun kahvintuoksussa. Ja makkaran, totta kai.

Alkukesän metsä on täynnä sinivihreää valoa:

Ja iloisten, kahlaamista odottavien purojen solinaa.

Ystävien keskellä on mukava vaeltaa.

Ja joskus harrastaa vähän itsenäistä irtiottoa. Aarteen etsintää.

Dynaaminen jälleentapaaminen

Laiskahkon alkuviikon jälkeen Olja sai vauhtikaverin, ja kyllä mentiin koko ilta niin, että tanner tömisi!

 

Näyttää pelottavalta, mutta onkin ystävyyttä:

Ja eräs Hyvin Tärkeä Henkilö (suorastaan VIP): Give me five!

Kukahan Päiville on nikkaroinut noin hienot saunan raput...<3 <3 <3... ???